Tapahtumarikkaita päiviä

On ollut vähän kiireistä viime aikoina ja vähän tullut taukoa blogin päivittämiseen, kun on ollut tenttejä ja pitää ehtiä kuitenkin samalla opiskelun ohella ehtiä nähdä kavereita vielä viimeisiä kertoja, sillä osa lähtee jo parin päästä. Mitä kaikkea sitä onkaan tullut puuhattua viimeisen kymmenen päivän aikana?

Viimeisen reiluun viikkon on mm. mahtunut kolme tenttiä (ja yksi vielä edessä), Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaa, syömistä italialaisessa, meksikolaisessa, thaimaalaisessa ja Michelin tähden dimsum -ravintolassa, päiväretki Shenzheniin, Wan Chain Ladies' Night ja perjantai- ja lauantai-illan LKF, maailman korkeimmassa baarissa (118. kerros!!) vierailu, shoppailua ja kavereiden kans hengailua. Huh, ei ihmekään, että vähän meinaa väsyttää, kun miettii miten paljon onkaan tullut tehtyä kaikkea viime päivinä!

Sham Shui Po Dragon Mallin ikkunasta kuvattuna

SSP:n kaduilla on myös paljon ihmisiä

Pieniä kojuja ja ihmisiä myymässä tavaroitaan Sham Shui Possa

Dragon Mallin ala-aulasta

 Saizeriyan sapuskoja

Dragon Mallia sisältä

4.12 lähdin huonekaverini Jannen ja toisen saksalaisen tytön Anikan kanssa Sham Shui Pohon. Tarkoitus oli syödä ja vähän shoppailla. Shoppailu jäi vähän vähemmälle tai no ostin kuulokkeet, kun vanhat hajosi. Menimme pizzalle Saizeriya -ravintolaan, joka on Dragon Mallissa. Ilta vierähtikin sitten LKF:ssa isolla vaihtariporukalla ja hauskaa oli! Lauantaina ei tullut tehtyä sen kummempia kuin kertailtua vähän kantonia ja illalla menimme Mong Kokiin Emilian ja Marian kanssa. Kävimme illallisella Calimex -ravintolassa. Monet vaihtarikamut olivat kehuneet Calimexia mulle ja voin olla heidän kanssaan samaa mieltä. Ruoka oli tosi hyvää! Söin burritoja.

Suomen itsenäisyyspäivä lähti käyntiin Ikeassa piipahtamisella, hupsis! Sunnuntai ei ole paras päivä Ikeassa käynnille, koska monet kiinalaiset menevät sinne viettämään koko sunnuntaita eli arvatenkin Ikea oli aivan tupaten täynnä porukkaa. Söimme kötbullar ja potatismos tyttöjen kans. Matkaan tarttui glögiä ja pipareita. Leivoimme illalla yhdessä joulutorttuja. Ulkonäkö ei ehkä ollut kaunein ja maku ei aivan sama kuin mihin on Suomessa totuttu, mutta kyllä ne silti maistuivat kaikille. Luumuhillo löytyi Festival Walkin Taste -ruokakaupasta. Tämä italialainen luumuhillo ei tosin ollut paistonkestävää, joten lisäsimme sitä vain parin viimeisen minuutin ajaksi torttujen päälle. Linnan juhlat alkoivat Hong Kongin aikaan vasta klo 01.00. Jaksoimme katsoa suoraa lähetystä Yle Areenan kautta aamukolmeen asti, mutta sitten alkoi väsyttää sen verran, että oli pakko painua unten maille.

Glögimaistiaiset Ikeassa

Huhtamäen kertakäyttöastioita Ikeassa 

Valmiina itsenäisyyspäivän viettoon

Linnan juhlien katselua aamuyön tunteina 9. kerroksen lounge roomissa

Viime ma ja ti menivät enimmäkseen opiskellessa. Meinasi taas kurkkukipu iskeä, mutta onneksi sain sen nujerrettua ennen kuin iski kunnolla päälle. Kuala Lumpurista ostettu melko paksu huivi lämmitti! Maanantai-iltana pyörähdettiin kyllä Emilian ja Marian kanssa Billy Boozerissa yksillä. Keskiviikkona olikin sitten eka tentti ja se oli kantonia. Muuten meni varmaankin hyvin, mutta en tiedä miten kokeen saneluosuus meni. Ope siis luki sanoja kantoniksi ääneen ja meidän piti osata kirjoittaa sanojen alku- tai loppuosa. Oli aika haastavaa, mutta sittenpähän nuo tulokset tulevat jossain vaiheessa tammikuuta. Ekan tentin jälkeen lähdin illalla muutamien suomalaisten ja tanskalaisten tyttöjen kanssa käymään Wan Chaissa, jossa on Hong Kongin toinen baarialue, mutta pienempi kuin LKF. Halusin käydä tsekkaamassa tämän paikan ennen kuin lähden Hong Kongista. Alueesta kuulemma pitää tai sitten sitä vihaa. Mulle jäi alueesta päällimmäisenä mieleen, että siellä oli hirveästi sellaisia pariskuntia, joissa mies oli keski-ikäinen tai vanhempi länsimaalainen ja nainen about kolmikymppinen tai nuorempi aasialainen. All in all, ihan kiva, että tuli nähtyä tämä alue, mutta ei välttämättä tarvisi mennä toista kertaa.

 Wan Chain maisemia

 Angry Birds bongattu Wan Chain baareista 

Torstai meni taas opiskellessa perjantain ja lauantain tentteihin. Illalla tuli käytyä Kowloon Cityssa thaimaalaisessa ravintolassa syömässä. Eksyttiin Marian kanssa sattumalta samaan thaipaikkaan, jossa käytiin ihan ekalla viikolla syömässä porukalla. Oli kyllä maukasta ja tulista ruokaa! Perjantai-iltana menimme Marian kanssa käymään Tsim Sha Tsuissa sijaitsevassa Ozone barissa, joka on tällä hetkellä maailman korkeimmalla sijatseva baari. Ozone on 118. kerroksessa ja näkymät sieltä olivat kyllä huikeat. Baariin piti maksaa 150hkd sisäänpääsymaksu, jonka sai sitten vähentää laskun loppusummasta. Tilasimme lasit valkoviiniä ja yksi lasi maksoi palvelulisän kanssa 170,5hkd eli elämäni ensimmäinen yli 20€:n arvoinen juoma. Paikka oli kyllä hieno, mutta ehkä vähän yliarvostettu ja tosi täynnä, koska oli perjantai-ilta.

 Pinaattia valkosipulilla Thaimaan tapaan

Ananasriisiä kanalla

Tässä kirkkaammin valaistun rakennuksen 118. kerroksessa Ozone sijaitsee

Lauantain tentin jälkeen sitten tuli mentyä taas LKF:iin ja siellä olikin sitten varmaan neljäsosa HKBU:n vaihtareista. Tosi kiva ilta oli ja varmasti vikoja kertoja, kun saatiin noin iso porukka kasaan. Sunnuntaina kävin Tsim Sha Tsuissa ja sitten Mong Kokissa. Sunnuntai-iltana menimme Emilian ja Marian kanssa Sham Shui Pohon Tim Ho Wan -nimiseen dimsum -ravintolaan syömään. Kyseinen ravintola on ilmeisesti maailman halvin Michelin tähden saanut ravintola. Tilasimme yhteensä kahdeksan annosta ja jokaiselle tuli maksettavaksi 60hkd eli reilu 7€. BBQ pork bun oli ehdottomasti mun lemppari ja se onkin se annos, josta koko ravintola on tunnettu.

LKF koristautuu myös jouluun

Eilen tuli käytyä vielä päiväretkellä Shenzhenissä Marian ja Marian ruotsalaisen huonekaverin Hannan kanssa. Tästä voisin tehdä vielä oman postauksen, mutta oli kyllä hauska reissu ja kannatti käydä!

Unseen moments

Kuvien muodossa vielä muutamia hetkiä vaihtoajalta, jotka jäi jostain syystä julkaisematta aiemmin. Vaihdon ajalta on kertynyt tuhansia kuvia, joten ei mikään ihmekään, että ne eivät ole kaikki mahtuneet blogiin hehe :D Tässä nyt kuvia ensihätään, kun en tenttikiireiltä ja Hong Kongin vikoilta tutkailuilta ole ehtinyt tekstiä päivittää tuttuun tahtiin! Palaan tekstin kanssa asiaan, kunhan saan tämän viikon tentit alta pois. 2/3 vielä edessä..

Eka yhteiskuva huonekaverini Jannen kanssa

Meininkiä LKF:ssa


Vähän erilainen käsienpesualtaan tausta LKF:n jossain baarissa

2573km Singaporeen

Metroasemien uloskäyntejä on yleensä lukuisia. Tässä kirjainyhdistelmässä oli jotain tuttua

Vähän erilaisia kasvonaamioita Hong Kongissa. En kokeillut, 
kun muistaakseni niissä oli kaikissa valkaisevia ominaisuuksia...

Se tunne, kun yrität maksaa Hong Kongissa vahingossa HK:n dollareiden sijaan Kiinan yuaneilla. 
Ainakin seteleiden värimaailma on sama... :)

Irtokarkkeja Mong Kokista. Mustat ei harmi vaan olleet salmiakkia...

Yritystä ottaa kuvia aaltojen kans Shek O Beachilla... Heikolla menestyksellä. 
Paikallinen mieskin selkeästi kummasteli meidän touhuja :D

Katutaidetta jossain SoHon lähistöllä

Keskittynyt maalari Little Indiassa Kuala Lumpurissa

Vähän nauratti tämän annoksen nimi Kuala Lumpurissa

Ruukun jalka kiinalaistemppelissä

Muslimimaana Kuala Lumpurissa oli vain naisille tarkoitettuja junanvaunuja

Hotellihuoneen ilmastointilaitteen ohjaustaulu Hainanin hotellissa. Ei jostain syystä osattu käyttää,
 kun ei ymmärretty kuin lämpöasteet. Kaikki muu teksti oli merkeillä....

Hainanin maisemiin ja lämpöön tekisi mieli palata, kun Hong Kongissa on päivisin enää noin +18 astetta

Hainanilaista liikennettä

Liikenneruuhkaa Hong Kongissa


Ohjeita taipeilaisessa vessassa. Oma lemppari oli toi onkimiskielto!!

Elephant Hillin portaat olivat keskellä viidakkomaista maisemaa

Huonekaverit ja Taipei101 taustalla

Sovituskoppiselfie taipeilaisessa kaupassa, jossa ei ollut peilejä...

Väsyneitä matkustajia Taipeissa klo 01.30 aikaan odottamassa lentokenttäbussia

Suomi edustettuna Boracaylla Filippiineillä

Huoneiden oviin ilmaantuu aina kaikenlaisia ilmoituksia. Meidän kerroksen paikallisilla tytöillä ja 
8. kerroksen jätkillä on joku secret angel -peli käynnissä. Eli osallistujat jaetaan pareihin ja parit
 lähettävät toisilleen salaviestejä ja jonkun tietyn ajan päästä paljastetaan kuka tämä salaviestejä
 lähettävä jokaisen oma secret angel on. Tämä lappu kuuluu luultavasti peliin?

Tältä mun pöydän taustalla oleva korkkitaulu on näyttänyt viime aikoina. Postikortit ja muut tervehdykset ovat löytäneet hyvin perille.

Matkalla Lion Rockille

Kuvat eivät ole missään tietyssä järjestyksessä. Lisääkin löytyisi, mutta tässä kaikki tällä erää :)

Luennot takana, loppukokeet edessä

Tällä viikolla on sattunut hauskoja juttuja, mutta aloitan ensin eilisen ruokajutuilla. Eilen illalla kävimme Emilian kanssa Kowloon Cityssä syömässä intialaista ruokaa. Ravintola oli reilun kilometrin päässä kampukselta ja löysimme paikan helposti. Matkan varrella näimme lukuisia pikkukauppoja, joissa myytiin kaikkean vessapaperista puisiin koriste-esineisiin.  Ravintolan nimi oli Indian Curry King ja sijaitsi South Wall Roadilla. Oli vähän vaikea päättää mitä söisi, mutta päädyimme molemmat lopulta tuttuun ja turvalliseen Tikka Masalaan. Oli muuten hyvää!

Ravintolan julkisivua

Sitten niihin hauskoihin tilanteisiin. Tiistaina juttelin yhden paikallisen tytön kanssa ja yhtäkkiä hän katsoi mua hyvin hämmästyneen näköisenä ja kysyi mikä mun silmässä on vikana. Kysyin onko se punainen vai mikä mättää. Hän sanoi, että silmäni on oudon värinen. Siinä vaiheessa tajusin, että hän kummastelee toista silmääni, jossa on 1/4 ruskeaa ja muuten silmäni ovat sinivihreät. Hän ei ollut koskaan nähnyt kenelläkään kaksiväristä silmää. Eipä ne Aasiassa ainakaan kovin yleisiä ole, kun lähes kaikilla on ruskeat silmät. Piti sitten selittää, että se on mutaatio ja mun silmät on aina olleet tämän väriset. Silti hän ihmetteli asiaa vielä kovasti. Kiinalaiset ovat niin taikauskoisia, että kai tää mun silmän outo väriyhdistelmä voisi sitten olla merkki jostakin :D Näin esimerkiksi yhtenä päivänä albiinon kiinalaisnaisen ja voin sanoa, että häntä tuijotettiin joka suunnasta.

Toinen hassu sattuma tapahtui, kun olin ekan kerroksen fitness roomilla yrittäen saada jalkoja vähän vetreämmiksi vaelluksen jäljiltä. Useimmiten fitness room on tyhjä, mutta tällä kertaa siellä oli paikallinen tyttö ja poika ja he viettivät kai treffejä siellä. Heillä oli mukana ruokaa ja he istuivat käsikädessä molemmat omilla kuntopyörillään ja hihittelivät kovasti. Mulla oli sellainen olo, että keskeytyin varmasti jotain, mutta en jaksanut lähteä poiskaan, kun olin paikan päälle vaivautunut. He napsivat yhteisselfietä ja mua huvitti tilanne :D Heillä molemmilla oli paksut neuleet ja farkut, että eivät he ainakaan urheilemaan olleet tulleet. Kai kampuksella on vaikea löytää hiljaista paikkaa treffejä varten ja he olivat todenneet fitness roomin toimivaksi paikaksi. Kerroin tästä kavereilleni ja he veikkailivat, jos kyseisellä parilla oli lista oudoista paikoista, joissa pitää käydä treffeillä ja fitness room oli yksi kohteista. Mene ja tiedä.

Yritin myös lähettää pakettia Suomeen huonolla menestyksellä. Kiikutin paketin Lok Fun postiin ja ainoa englantia puhuva työntekijä totesi mulle: "Finland. Strike. No send." Yritin aikani selittää hänelle, että postin lakko loppui jo Suomessa, mutta ei hän sitä ymmärtänyt. Palasin siis paketin kanssa takaisin kampukselle. En enää ehdi lähettää pakettia Suomeen, kun alle kahden viikon päästä vanhempani ovat jo täällä eivätkä voi siis hakea pakettia postista. Täytyy vaan koittaa saada mahtumaan tavarat matkalaukkuihin ja sitten jättää sellaisia tavaroita tänne, joita ei tarvitse enää. 

Vika hauska tapahtuma oli maanantaina, kun harjoittelimme Annan kanssa kantonin suullista koetta varten. Anna poistui paikalta vähän aiemmin ja mä kertailin vielä juttuja itekseni. Sitten eräs australialainen tyttö tuli ottamaan kuvan musta. Hänen piti ottaa jotain kouluprojektia varten kuvia stressaantuneista ihmisistä ja mä sovin kuulemma hyvin hänen aineistoon. En tiiä sitten miten ahdistuneelta sitä tulikaan näytettyä, kun yritti muistella kantonin sanoja ulkoa :D Pienestä stressistä huolimatta kantonin suullinen koe meni omasta mielestäni hyvin! Tuntuu, että lähes kaikki vaihtarit on hirveän stressaantuneita loppukokeista ja tää stressaava ilmapiiri kyllä tarttuu. Alla mun loppukokeiden aikataulu.

Nyt on luennot ja ryhmätyöt sitten ohi ja 100 päivää täynnä! Välillä meinaa olla vähän haikea fiilis, kun tämä kaikki loppuu pian, mutta toisaalta taas välillä kaipaa jo Suomeenkin. Eniten ehkä ruokapuolen takia, koska nuudelit tulee korvista ja toisinaan tulee hetkiä, jolloin haluaisi syödä nuudeleiden tai riisin sijaan jotain aivan muuta! Paljon on tullut koettua, nähtyä ja opittua ja väliin on mahtunut huonompiakin päiviä. Voisin koittaa tehdä vielä sellaisen postauksen, jossa kertailisin vaihdon parhaita juttuja ja mitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen.