Torstai 12.11.
Torstai-iltana kuuden maissa lähdimme Junction Roadin bussipysäkiltä bussilla E22 kohti lentokenttää. Lentomme AirAsialla lähti kohti Kuala Lumpuria klo 20.50. Olimme perillä Kuala Lumpurissa klo 01.00 aikaan. Aluksi selvittyämme rajamuodollisuuksista tuntui hetken aikaa, kun olisimme saapuneet Malesian sijasta sittenkin Intiaan. Lentokentän tuloaula ja edusta oli täynnä lähes pelkästään intialaisia ja lause: "You beautiful girl. Do you wanna have a taxi?" tuli turhankin tutuksi. Taksin sijaan menimme noin tunnin matkan bussilla kohti keskustaa. Bussin päätepysäkki oli Sentralissa, josta otimme vielä taksin hostellille, koska meitä ei huvittanut lähteä etsimään hostellia aamukolmen aikaan kävellen pitkin pimeitä katuja ja kujia. Taksilla ajaminen on Malesiassa halpaa lystiä! Tämä kuski otti kiinteän 25 ringgitin hinnan, joka on noin 5,5€. Yövyimme hostellissa nimeltä Raizzy's Guesthouse. Ei ollut hinnalla pilattu paikka, kun neljä yötä maksoi noin 21€ henkilöltä ja sijaintikin oli melko hyvä.
Tunnelmia kadulta, jolla hostellimme sijaitsi
Perjantai 13.11.
Perjantaiaamuna lähdimme kävellen liikkeelle. Ensimmäisenä kohteena oli Central Market, joka oli täynnä pieniä paikallisia kauppoja. Myynnissä oli kaikkea matkamuistoesineistä batiikkivaatteisiin ja kuivatuista hedelmistä kenkiin. Siellä vierähti pari tuntia. Kävimme myös syömässä Central Marketin kakkoskerroksessa thairuokaa ja alakerrasta jälkkäriksi kookosmaitopohjaista jäätelöä. Nam! Ruoka oli noin 2,5€ ja jätski 0,7€.
Ananasriisiä kanan, munakkaan ja vesimelonin kera
Kookosmaitojäätelö oli hyvää!
Central Marketilta jatkoimme matkaa ja kävellessämme näimme monia hienoja paikkoja. Alkoi sataa ja päätimme ottaa ilmaisen GoKL-bussin, jolla pääsee kätevästi ympäri Kuala Lumpuria. Ajatuksenamme oli mennä ostoskeskukseen odottamaan sateen loppumista. Missasimme ostoskeskuksen pysäkin jutellessamme paikallisen vanhan miehen kanssa bussissa. Hän kertoili historiallisia faktoja Kuala Lumpurista. Seuraavaksi jäimme pois kansallismoskeijan lähettyvillä ja yritimme mennä sisälle kansallismoskeijaan, mutta se oli juuri suljettu 1,5h ajaksi emmekä jaksaneet jäädä odottamaan sen aukeamista uudelleen. Menimme bussiin uudestaan ja päätimme jäädä mielenkiintoiselta vaikuttavalla alueella pois. Käppäilimme ympäriinsä ja ihmettelimme kaupungin menoa. Oli vaikea kuvitella, että Kuala Lumpurissa asuu lähes kaksi miljoonaa ihmistä, kun ihmisiä näkyi niin vähän kaduilla Hong Kongiin verrattuna.
Vasemmalta: minä, Milla, Elli ja Saki
Aikamme käveltyämme hyppäsimme jälleen GoKL-bussiin ja suuntana oli Petronas Towers. Tällä kertaa bussimatkassa vierähtikin kauemman aikaa, kun työmatkaliikenteen vuoksi liikenne oli osittain vähän kaoottistakin välillä. Ehti tulla pimeä ennen kuin ennätimme Petronas Towersien luo, mutta eipä tuo haitannut, koska kaksoistornien iltavalaistus on tämän Kuala Lumpurin tunnetuimman nähtävyyden the thing! Ja hienoltahan se näytti, katsokaa vaikka itsekin alapuolella olevista kuvista.
Nälkä alkoi taas hiipiä pintaan ja päätimme kurkata läheisen ostoskeskuksen tarjonnan. Menimme syömään japanilaiseen ravintolaan ja tilasin teriyakikanaburgerin ja passionhedelmäsmoothien. Oli taas hyvää, vaikka musta sämpylä aluksi herättikin ihmetystä. Syönnin jälkeen poikkesimme ruokakauppaan, josta lähti matkaan mm. australialaisen brändin lakritsaa, joka oli made in Finland. Voisin maun perusteella sanoa, että olisi Halvan valmistamaa, mutta varma en voi olla :D Sitten menimme katselemaan kaksoistornien edessä olevaa valoshowta, jonka jälkeen palasimme koukaten Petaling Streetin kiinalaisen night marketin kautta väsyneinä takaisin hostellille.
Lauantaiaamu lähti käyntiin lähes naapurissa olevalla Sri Maha Mariamman -hindutemppelin vierailulla. Kenkiä ei saanut ottaa mukaan, joten juoksimme avojaloin hostellilta temppelille ja pesimme jalat ennen kuin lähdimme katsomaan muita nähtävyyksiä. Olkapäät sai olla paljaina, mutta polvet peitettyinä. Mun mekko peitti juuri ja juuri polvet, mutta ei kelvannut intialaismiehille, vaan sain tyylikkään huivin polvien ja säärien peitoksi.
Seuraavana kohteena oli kansallismoskeija, johon tällä kertaa pääsimme sisään. Sinne ei naisena päässyt ilman asianmukaista vaatetusta eli huntua sekä nilkat ja ranteet peittävää vaatetusta eli kaapua. Päivän vaatekokeilut siis jatkuivat. Lopputulos näytti tältä:
Olo oli kuin muumien hemulilla ja soijaa pukkasi! Tuntui kuin olisi ollut saunassa! Hikoilin varmasti litran tuon vierailun aikana... Paikalliset lapsetkin nauroivat meidän habitukselle. Kyllä, näytimme oudoilta. En vaan jaksa lakata ihmettelemästä kaapujen epäkäytännöllisyyttä. Lainakaapu oli mulle liian pitkä ja meinasin kompastua siihen joka välissä. Lisäksi lähes +35 asteen kuumuudessa olo oli tukala. Voisin kuvitella, että tämä asu olisi epäkäytännöllinen myös esim Suomessa talvisin ja keväisin, kun helma kastuu joko lumen, sohjon tai loskan takia. Jokainen tyylillään, ei voi muuta todeta.
Kansallismoskeijan jälkeen kävelimme kohti Little Indiaa eli Brickfieldin kaupunginosaa. Matkan varrella söimme lounasta intialaisessa ravintolassa. Söin Chicken Tikka Masalan riisin ja mangolassin kera. Maksoi noin 6€. Syötyämme kiertelimme Brickfieldissä ja katselimme maisemia. Seuraavana päätimme mennä katsomaan kiinalaistemppeliä, mutta sen luo pääseminen oli helpommin sanottu kuin tehty. Meidän täytyi ylittää joki ja kävellen se olikin hieman haasteellista. Väärien reittivalintojen ja kiipeilyn ja yli kymmenen hyttysen piston jälkeen saavuimme Thean Hou -nimiselle kiinalaistemppelille. Olihan se hieno, mutta paikalliset kauhistelivat miten olimme tulleet matkan kävellen sellaisessa helteessä!
Takaisin alas menimmekin taksilla ja pysähdyimme juna-asemalle, josta pystyi ottamaan lähijunan Batu Cavesin alueelle. Näitä luolia varten piti kiivetä muutamat portaat, mutta ei se ollut edes yhtä paha urakka kuin esimerkiksi Ten thousand buddhas luostariin kapuaminen Hong Kongissa. Maisemat sekä luolien sisä- että ulkopuolella olivat kerrassaan upeat! Luolat sijaitsivat ylhäällä vuorella ja muistuttivat vähän tippukiviluolia. Luolien sisälle oli rakennettu hindutemppeli. Alas kapuaminen jyrkissä portaissa oli haastavampaa kuin ylös meneminen. Paikalla oli myös melko kesyjä ja aggressiivisia apinoita, joista sain yhden kelpo otoksen. Muut olivat tärähtäneitä, koska apinat olivat vikkeliä liikkeissään.
Batu Cavesien jälkeen menimme junalla Central Marketin ja menimme hostellille pikasuihkuun ennen illallisen syömistä. Kävimme syömässä Central Marketin ruokakerroksessa ja oli hyvää safkaa. Maksoin sweet&sour chicken annoksestani noin 2,5€. Tytöt lähtivät illalla vielä baariin, mutta olin niin väsynyt pitkän päivän jälkeen eikä suorastaan kiinnostunut lähteä muslimimiesten kyyläiltäväksi. Muutenkin baarikulttuuri on ollut suht samanlaista tähän asti käymissäni suurkaupungeissa. Kuala Lumpurissa naiset ovat lähes aina päästä varpaisiin asti kankaisiin verhottuina, joten turistien paljaiden säärien ja olkapäiden katselu on kai sitten jotenkin kivaa, kun paljasta ihoa on kerrankin näkyvillä. Meitä salakuvattiin jatkuvasti ja lähes joka paikassa minne menimme. Siinä mielessä.oli kiva palata Hong Kongiin, kun täällä saa olla yleensä suht rauhassa. Elliltä kuulemien baari-iltaa koskevien juttujen perusteella ei harmittanut yhtään että jäin hostellille nukkumaan. Ilmaisia juomia ja lääppijöitä oli ollut ihan riittävästi.
Sunnuntai 15.11.
Sunnuntaina meni pääsimme liikkeelle vasta klo 12 jälkeen, kun tytöillä hieman kesti venähtäneen baari-illan jälkeen. Menimme Bukit Bintangin alueelle ja siellä menikin sitten koko päivä. Kiertelimme ostoskeskuksissa ja söimme erittäin hyvää ja halpaa ruokaa. Illalla tiedossa oli vaan pakkaamista ja valmistautumista seuraavan päivän paluumatkaan.
About 2 euron pizza. Oli hyvää pitkästä aikaa!
Angry Birds pipo...
...ja karkkeja
Paikallisen naamiaiseurueen kanssa poseerausta ostoskeskuksessa
Pesukarhu paniikissa aivan liian pienessä häkissä ja myytävä eläinkaupassa
Maanantai 16.11.
Maanantaiaamuna ehdimme käydä vielä Central Marketilla pyörähtämässä ja syömässä luonasta ennen lähtöä. Juuri kun meidän piti lähteä kävellen lentokenttäbussin luo, niin alkoi ukkostaa ja sataa aivan kaatamalla. Kamalin ukkosmyrksy, jonka olen elämäni aikana kokenut :( Voi sitä meteliä ja pauketta, joka salamoista lähti! Pyysimme hostellin henkilökuntaa soittamaan meille taksin. Koko taksimatka lentökentälle oli vain euron enemmän per henkilö kuin kävelyn ja bussin yhdistelmä. Aikamme odotettuamme taksi saapui hakemaan meitä. Olimme ajaneet ehkä kilometrin, kun taksikuski pisti hätävilkut päälle ja pysäytti tienlaitaan ja alkoi häärätä konepellin takana. Tässä vaiheessa alkoi epäilyttää ehtisimmekö ajoissa lentokentälle.
Kuski jatkoi kuitenkin matkaa räpläten enemmän puhelintaan kuin keskittyen liikenteeseen. Lopulta hän sai sanottua heikolla englannillaan, että auton vilkut lakkasivat toimimasta eivätkä myöskään tuulinlasinpyyhkijät toimi, joten hän ei pysty ajamaan tällä kaatosateella lentokentälle asti, koska se on vaarallista. Hän oli järjestänyt meille uuden taksin, joka tulisi hakemaan meidät keskeltä moottoritietä. Siinä vaiheessa moottoritien poskella uutta taksia odotellessa ja katsellessa kuinka minuutit kuluivat ja lento lähtestyi eikä taksi kuulunut aloimme jo miettiä kattaako matkavakuutus uuden lentolipun mikäli myöhästyisimme lennolta, koska taksi hajosi matkan varrelle? Taksi kuitenkin saapui ja olimme lentokentällä noin 50 minuuttia ennen lennon lähtöä. Onneksi meillä oli vain käsimatkatavarat ja check-in tehtynä sähköisesti, joten sitten vain juoksuksi läpi lentokentän, flirttailevan passitarkastajan ja kahden turvatarkastuksen. Olimme oikealla portilla juuri samaan aikaan, kun boardingin oli tarkoitus alkaa. Lentokonetta ei vielä edes näkynyt eli olimme turhaan panikoineet matkalla lentokentälle.
Kun lopulta pääsimme koneeseen edessäni oleva kiinalainen mies alkoi kovasti höpöttää kanssani. Hän kysyi olenko Australiasta. Kun kerroin olevani Suomesta, hän tuumasi, että olen kaukana kotoa. Hän kyseli mitä tykkäsin Malesiasta ja kauanko meinaan olla Hong Kongissa. Kerroin olevan vaihto-opiskelija ja hän kyseli mitä opiskelen. Lopulta hän toivotti vaan hyvää vaihtoaikaa minulle. Lopulta paluumatka sujui kuitenkin suht hyvin ja pääsimme Hong Kongiin turvallisesti, vaikka lentokoneen kyyti oli alkumatkasta aika pomppuista ukkosesta johtuen.
Jos loppumatkan taksisekoilua yms ei lasketa, niin reissu Kuala Lumpuriin oli todella onnistunut. Oli vähän liian kuumaa ja hikistä mun makuun, mutta se oli odotettavissa kun lämpötila oli jatkuvasti yli +30 astetta ja pieni ukkonen ilmassa. Voin suositella Malesiaa matkustuskohteena edullisen hintatason ja nähtävyyksien vuoksi. Jos menen joskus uudestaan Malesiaan voisin mennä jonnekin rantakohteeseen suurkaupungin sijaan, koska tällaisilla lämpötiloilla rantakohteissa on miellyttävämpi olla kuin suurkaupungissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti